11.7.

Hammaslääkärikäynti #2 oli 6.7. Etelä-Hämeen Eläinlääkäriasemalla. Saga rauhoitettiin ja n. 1,5 tunnin aikana otettiin röntgenkuvia sekä kaivettiin loput hampaasta pois. Olikin ollut ikenessä vielä paljon hammasta jäljellä. Reiän tilalla on nyt kolme sulavaa tikkiä. Lisäksi lääkäri löysi muutamasta yläleuan hampaasta kiillevaurioita, jotka ovat ilmeisesti tulleet myös tällin seurauksena.

Virallinen eläinlääkäri Jan Ivenin lausunto on seuraava:

"Hammasmurtuma vasen ala I2, huomattu 24.6., viety ell, joka poistanut osan. Juuri jäänyt, suos poistoa. Komplisoitunut hammasmurtuma 302, vasen ala I2, hammasRTG tutkimuksessa n. 1/2 hampaasta vielä leukaluussa. Hampaan poisto avoimesti kokonaan, post RTG ok. Haava suljettu 3 kpl sulavia ompeleita, joita ei siis tarvitse poistaa."

 
25.6.

Sagan juhannusviikon yllätys oli hammastapaturma. Heini huomasi yhtenä päivänä, että Sagan alaleuan etuhammas näytti hiukan oudolta ja tutki asian tarkemmin. Hammas olikin haljennut kahtia! Se ei kuitenkaan näyttänyt Sagaa vaivaavan, se mm. söi normaalisti. Eläinlääkärillä lekuri nappasi hampaan irti (lähti kuulemma helposti, oli kahtena osana) ilman rauhoitusta ja nyt Sagan hymy on yhtä hammasta vajaampi. Edessä on vielä toinenkin lekurireissu, sillä ikeneen jäi vielä juurta ja se pitää saada pois.

 
26.5.

En olekaan huomannut kertoa valjakon kuulumisia lumien lähdettyä, joten korjataanpa tilanne. Näin sulien kelien aikaan Heini ajelee valjakolla edelleen, mutta nyt reen tilalla on pyörä. Tarkemmin sanottuna temppupyörä eli sellainen matalampi versio. Tänään pyörän edessä oli koko laumamme paitsi Inka. Johtokoirana oli Saga, keskellä Shira & Nox ja pyöräparina Pinja & Freya. Täytyy sanoa, että hurjaa kyytiä on, onneksi itse sain olla vain kameran takana. :-D Freyakin on niin innoissaan vetohommista että ihan inisee lähdössä "joko mennään!!"-tyyliin.

 
24.5.

Kesälomani alkoi ja tulin kolmeksi viikoksi Mäntsälään. Saga ja Freya ovat molemmat juoksussa ja ilmeisen tärppipäiväisiä... Astuvat vuoron perään toisiaan - meillä tehdään siis pikku-tiikereitä! :-D Yllättäen Freyakin saa siis astua Sagaa eikä vain toisin päin. Aiemmin Sagan on voinut juoksuaikaan "astua" narttulaumastamme vain Pinja.

Kesä on tuonut mukanaan myös ukonilmat ja sepä onkin ikävämpi juttu. Tänä vuonna Saga on alkanut pelkäämään ukkosia, se tulee ukkosella levottomaksi ja hakee turvaa ihmisistä. Uutena vuotena Saga oli myös epäileväinen, mikä oli ihan uusi juttu (ei ole aiemmin pelännyt), ja silloin jo laitoin sormet ristiin että eikai nyt vaan tämä linja jatku. Nyt näyttäisi, että jatkuu. Saga on muutamaan otteeseen pelännyt myös ikkunan heijastuksia (illalla pimeän aikaan). Onneksi Sagan saa rauhoittumaan kun sen laittaa omaan häkkiinsä, siellä se kokee olonsa turvalliseksi ja nukahtaa.

 
2.5.

Saga pääsi eilen järveen uimaan ekaa kertaa tänä vuonna. Mukana rantsussa oli myös Nox, joka tutustui järven ihmeelliseen maailmaan ensimmäistä kertaa ikinä -- ja kävi siis myös ihan uimassa!

Saga pääsi viikonlopun aikana myös mun kanssa ekaa kertaa jäljelle sekä hakuilemaan. Mä olen 100% aloittelija pk-puolella ja Sagakin varmaan 90%. Mutta hyvin meni! Heini keksi tehdä meille "pk-kisat" joten ensin mentiin tottiskentälle ja tehtiin kisamainen suoritus. Mulle vaan piti ensin selvittää mitä tehdään ja miten tehdään... :-D Saga suoritti kaikki liikkeet ja olin tosi tyytyväinen. Estenouto tehtiin helpotettuna ehkä noin 70 cm korkeudella ja myös A-esteemme on kisaestettä loivempi. Eteenmenoa Sagalle ei ole koskaan opetettu, joten se tehtiin tokon ruutuna. Mutta tottiksesta siis riittävät pisteet :-) ja hyvän tottiksen perusteella päästiin maastoon. ;-)

Esineruutuakaan ei olla koskaan tehty, mitä nyt on metsässä heitelty lelua ja koirat ovat sitä hakeneet. Tässä esineruudussa oli kaksi hanskaa ja sukka, joista eka hanskan löytymisen jälkeen Saga hiffasi mistä on kyse ja löysi loputkin tavarat. Saga on siitä mainio, että se toimii itsenäisesti ja jos lisäohjeita ei tule, se pyrkii silti toimimaan ja keksii ratkaisuja. Maastossakin annoin siis yhden käskyn (hae!) ja Saga säntäsi etsimään. Parin kierroksen jälkeen palasi lähistölle sen näköisenä, että "öh, sanotko mitä mun piti tehdä?" mutten antanut lisäohjeita. Siinä se seisoi sekunnin tai pari ja jatkoi sitten itsenäisesti etsintää. Hyvä pieni punainen!

Esineruudun jälkeen lähdimme jäljelle. Janaa Saga ei ole ikinä tehnyt ja hakikin ensin riistajäljen (joita meidän metsässä on paljon, varsinkin peurojen polkujen takia). Korjauksen jälkeen oikea jälki löytyikin. Heini oli laittanut jäljelle satunnaisia frolicceja (erittäin harvakseltaan) ja kuusi keppiä. Alkupätkällä Saga oli vähän turhankin nopea ja otti riistajälkiä useamman kerran, mutta sen sai hyvin korjattua. Noin puolessa välissä se alkoi ymmärtää, että ei ollutkaan tarkoitus jäljestää mitä tahansa vaan ihmisen jälkeä ja se petrasi. Korjasi virheet itsenäisesti ja tarkisti kulmat hyvin. Kyseinen jälki oli mäessä ja sen läpi risteili useita peurapolkuja. Mutta hyvä juttu kun tehtiin heti pitkä jälki kun Saga paransi menoaan koko ajan.

Hakuakin kokeiltiin. Tiedossa on jo tässä vaiheessa, että jos Sagasta hakukoira tulee, niin siitä tulee rullakoira. Siitä syystä, että Saga ei luonnostaan hauku eikä ole kaikkien ihmisten paras ystävä. Se myös rakastaa juoksemista ja esineiden kantamista. Tässä ekassa kokeilussa Heini meni piiloon noutokapulan kanssa ja lähetin Sagan (etsi!). Kun maalimies löytyi, Saga otti kapulan (aluksi Heinin kädestä, parin kokeilun jälkeen itsenäisesti maasta) ja toi sen minulle. Otin tässä vaiheessa Sagan kiinni ja Saga vei minut maalimiehelle, jossa se sai herkkuja. Ja taas oli pieni punainen tosi tosi taitava! :-)

 
23.4.

Pikkaisenko kuulumiset laahaa perässä... Lumet ovat kaikonneet ja kevät tullut -- sen myötä myös Sagan karvanlähtö on alkanut. Uimassa Saga on käynyt jo moneen kertaan kaikkialla paitsi järvessä. Tulviva oja tai mikä tahansa muu sopiva lätäkkö on iiihhhana. Alla olevassa kuvassa uidaan lumien keskellä ojassa. Freya tärisee ojan reunalla jo pelkästä ajatuksesta pulahtaa jääkylmään veteen... Sekä Freyan että Sagan gallerioihin lisätty myös muutamia kuvia.

 
1.3.

Olin talvilomallani Sagan kanssa yökylässä kasvattalla Palokassa ja oli mukava huomata, että Saga mm. lenkkeili hyvin myös vieraiden kanssa. Emme ole ennen olleet missään yökylässä jos tätä Tampereen kämppääni ei oteta laskuihin. Kerrostaloasumisestahan Saga ei pidä, sen mielestä rappukäytävästä kaikuvat äänet ovat epäilyttäviä ja niistä pitää aina ilmoittaa.

Lomalla pääsin ajelemaan myös tokovaljakollamme ja parhaimmillaan siis kuudella koiralla. Alla todiste!

 
14.2.

ERI AVK2 tänään Tampereen ryhmänäyttelystä!

Saga oli supertaitava tänään maneesissa järjestetyssä näyttelyssä. Seisoi kuin unelma ja juoksi kuin aito rekikoira ;-) eli tasaisesti ja varmasti. Useinhan se hakee katsekontaktia tai laukkailee, mutta nyt mitä enemmän juostiin, sitä paremmin se juoksi. Meni työmoodille ja oli ihan pro! Ihq-sisko voitti seitsemän koiran avoimen luokan ja Saga oli siis kakkonen. PN-kehässä pyörähdettiin ja sitten käteltiin pois. Kasvattajaluokassa olimme myös mukana, mutta epätasaisen ryhmän vuoksi ei kunniapalkintoa.

Ja alla olevaan uutiseen sen verran päivitystä, että nyt reen edessä on ollut jo kaikki kuusi omaa koiraa eli myös pikkuvippe-Freya!

 
28.1.

Heinin ja tokovaljakon rekipuuhat ovat edenneet jo siihen malliin, että Heini on hommannut oikean reen ja valjastanut parhaimmillaan jo neljä koiraa sen eteen. :-) Saga on löytänyt oman paikkansa pyöräkoirana (eli heti reen edessä) Shiran parina, Pinjan hoitaessa johtokoiran hommat. Täältä lisää kuvia ja tietoa tokovaljakosta!

 
4.1.

Saga on aloittanut uuden harrastuksen: potkukelkan vedon! "Rekikoirana" tai "pienenä höyryveturina" nykyään tunnettu punainen rakastaa kelkan vetoa! Sillä (ja laumamme muilla jäsenillä) on nykyään huskyvaljaatkin, alla kuva. Saga on juossut kelkan edessä sekä Shiran että Pinjan parina, sekä myös yksin johtokoirana. Galleriassa myös pari vetokuvaa, lisää löytyy Heinin picasa-albumista.

Freyalle aloitettiin biotiinikuuri ja pidetään kaikki sormet ristissä, että se auttaisi karvan kasvuun. Frekkulaisen masu sekä osa kyljistä on lähes kaljut. Parinkymmenen asteen pakkaset eivät ole yllättäen olleet raitapaidan mieleen... Se onkin viettänyt viime aikoina paljon aikaa sisällä. Tossut ja pipokin ovat päässet käyttöön, sekä useampi takki - kerrospukeutuminen on asiaa.

Vanhat kuulumiset:
2009, 2008 ja 2007